Palvelut Yhteystiedot Liput Ohjelmisto Kalenteri Esittely Etusivu
Helsingin Kaupunginteatteri
Navigointi
Kuva

Arkistotietoja. Esitys on poistunut ohjelmistosta.

Steve Martin
Villin kanin kapakka

Ensi-ilta 9.2.2006
Studio Pasila

 

(Kuva: Lehtikuva/Reuters)

Ohjaus: Mikko Kivinen
Lavastus: Markus R. Packalén
Puvut: Elina Kolehmainen
Valosuunnittelu: Teppo Saarinen
Äänisuunnnittelu: Ari-Pekka Saarikko

Rooleissa: Helena Haaranen, Juha Jokela, Jyrki Kovaleff, Hannu Lauri / Markku Huhtamo, Jari Pehkonen, Pihla Penttinen, Eppu Salminen, Helena Vierikko, Tom Wentzel


Kesto 2 t  
 
Internet:

Steve Martin

 
Esityskuvia:
 
Kuvia

Tulostettava versio

Bookmark and Share

"Uskaltaisikohan Jari Pehkosesta- tästä näyttämötaiteen Albert Einsteinista - kirjoittaa, että hän näyttelee suhteettoman hyvin. Siinä menisivät kyllä massat, nopeudet ja energiat sekaisin. Pehkonen joka tapauksessa esittää Einsteinia Helsingin kaupunginteatterin studio Pasilan Villin kanin kapakassa ja tekee sen suorastaan loistavasti. (...) Eppu Salminen seisoo uljaasti Pehkosen rinnalla satamajätkän charmilla varustettuna Picassona, sinistä kauttaan elävänä sisupussina, jolle itse käy viitoittamassa tietä primitiivisen taiteen äärelle." Helsingin Sanomat 11.2.2006 - Lauri Meri


"Komediassa on naurattavaa herkkua ja samalla pinnan alle ulottuvaa ihmisyyttä" Ilta-Sanomat 18.2.2006 - J.T. Laakso


"Martin on kirjoittanut dialogista yhtä aikaa sekä älyllistä että hulvatonta...) Uutispäivä Demari 22.2.2006 - Rolf Bamberg


Lataa Flash-laajennus

Näyttelijät kertovat (video)

STEVE MARTIN -KOMEDIA

”STEVE MARTININ KOMIIKKAA TERÄVIMMILLÄÄN.”
USA Today

”ERITTÄIN VIEHÄTTÄVÄ! ERINOMAISEN HAUSKA!”
The New York Times

”RIEHAKASTA AJANVIETETTÄ…TULVILLAAN KOOMISTA PILAILUA JA HILPEITÄ MONOLOGEJA.”
San Francisco Examiner

Katso Video

Hullunhauska koomikko Steve Martin on kirjoittanut näytelmän, jonka tapahtumat sijoittuvat pariisilaiseen baariin 1904. Kaksi kantakundia, nuoret Pablo Picasso ja Albert Einstein kiistelevät fysiikan taiteesta ja taiteen fysiikasta – ja seksistä. Molemmat ovat aivan läpimurtonsa kynnyksellä, tietysti itsensä ja kapakan muun värikkään seurueen sitä tietämättä. Mielikuvituksellinen asetelma johtaa herkullisiin tilanteisiin ja huipentuu kun suurmies tulevaisuudesta tupsahtaa paikalle.

Huikea, säkenöivää huumoria tarjoava näytelmä todistaa, että todellakin on mahdollista nauraa ja ajatella samaan aikaan.

KUN KOOMIKKO KOMEDIAN KIRJOITTAA

Koomikot kulkevat usein vakavin kasvoin, niinkin isokokoiset kuin Mikko Kivinen, mutta tavallisten ihmisten hupihermoja alkaa omituisesti nykiä heidän läheisyydessään. Entä kun huumorimies itse jostain huvittuu? Silloin saattaakin ryöpsähtää ilmoille sellainen nauru, että seinät kumisevat ja on kuin katolle kiviä ropisisi!

Menevä mies - toki. Pitkä berberi ja lenkkitossut, ja kännykkä soi yhtenään. Milloin lukee, milloin tekee käsikirjoitusta, milloin on liidellyt Lapinlahden lintuna, milloin säväyttänyt Alfred Hitchcockin kuvajaisena. On saanut sydämet syrjälleen äidin roolissa Hairspray-musikaalissa, ja kun vapaapäivä koittaa, niin kiireesti "raamatullisiin tehtäviin" eli Piplia-turneelle.

Kamppasin hänet Villin kanin kapakassa - Montmartrella, aika lähellä Sacré-Coeurin kirkkoa - juuri kun baarimikko Freddy ja kaunis tarjoilija Germaine kiistelivät Einsteinin kanssa.

ÄLÄ EREHDY VIRNUILEMAAN

Mikko Kivinen on varsin monipuolinen taiteilija. Hän on saanut näyttelijäkoulutuksen, mutta on pikku hiljaa laajentanut reviiriään sekä ohjaamisen että käsikirjoittamisen suuntaan.

Ammatti on vienyt jo poikasesta lähtien.
"Kun koulumenestystä ei ollut, ainoa keino pärjätä oli näyttää pelleltä..."

Jonkun muun sanomana repliikki voisi kuulostaa huokaisulta ja vähättelyltä, mutta Kivinen lataa siihen sellaista ylpeyttä, että pois tieltä.

"Kansakoulussa meillä oli lupa yhden kaverin kanssa käyttää välitunnit luovaan työhön. Laatimamme show esitettiin perjantaisin viimeisellä tunnilla."

Komiikan nousua Suomessa jarruttaa ammattilaisen mielestä se, ettei siihen satsata riittävästi.

"Syynä on kateudesta ja osin tietämättömyydestäkin johtuva aliarvostus. Ajatellaan, että kun kansa tykkää, niin kyllä sen täytyy olla jotenkin halpaa."

"Hyvä on hyvää ja huono on huonoa, niin se vain menee kaikissa taitolajeissa, myös taiteessa. Virnuilepa esimerkiksi farssissa, niin pudotat riman. Kun taas olet mahdollisimman tosissasi, silloin olet hauskimmillasi."

PUTOAMISISTA

Teatterilaiset puhuvat myös ns. putoamisista. Näyttelijät eivät joskus pysty estämään nauramista vika paikassa.

"Komedia on erityisen altista aluetta putoamiselle, sillä siihen liittyy tekemisen riemu, joka vaikkakin parantaa laatua, myös herkistää. Mutta jos tämä "periksi antaminen" on aitoa, katsojatkin tulevat siihen mukaan."

"Ylioppilasteatterissa Eija Vilpas ja Riitta Havukainen olivat kerran laskeneet sen verran väärin oman proggiksensa estradin käytön, että eka esityksessä lava oli vaarassa jäädä tyhjäksi kolmen minuutin ajaksi, kun tytöt olivat vaihtamassa vaatteita."

"Pakko oli keksiä jotain ja äkkiä. Turvauduin rumpuun, ja Peltolan Markku tanssi! Voi olla, että siihen koreografiaan jäi jotain hiottavaa, koskapa Raila Leppäkosken arvio oli: "hiukan heikko"!"

(Harmi, ettei tässä jutussa ole ääniefektiä. Kivisen nauru purkautuu valtoimenaan kuin luolasta, isona ja ilkikurisena.)

STAROJEN SEURASSA

Hyvässä näytelmässä kaikki roolihahmot ovat herkullisia. Niin myös Steve Martinin, tunnetun amerikkalaisen näyttelijän, dramaatikon, elokuvakäsikirjoittajan ja tuottajan kirjoittamassa Villin kanin kapakassa, joka nähdään Mikko Kivisen ohjauksena teatteristudio Pasilassa sydäntalven 2006 uutuutena.

Martinin ideana oli heivata ensin sata vuotta ajasta pois ja saattaa sitten - 1904 - yhteen Albert Einstein ja Pablo Picasso pariisilaisessa kulttiravintolassa, joka on yhä olemassa. Näiden kahden tulevan maestron seuraan liittyy sitten aikahypyllä vielä kolmas stara, suuren yleisön suosikki, viihdemusiikin mullistaja viisikymmenluvulta. Luovuuden käsite valottuu hilpeästi monelta muultakin kantilta kuin tieteen ja taiteen näkökulmasta, ja rikastuu monin kiintoisin ajasta nousevin sävyin, eikä vähiten mm. suhtautumisessa seksiin. Ympärille rakentuva henkilögalleria maustaa keiton, kuka tulisesti, kuka ällistyttävästi, kuka rohkeasti tai salaperäisesti.

Broadwaylla kymmenen vuotta sitten Picasson roolissa oli koomikko Martin itse ja Einsteinina Tom Hanks. Näytelmästä tuli menestys ja palkintoja sateli.

Helsingin Kaupunginteatterin toteutuksessa nuorta taidemaalaria esittää Eppu Salminen ja nuorta fyysikonalkua Jari Pehkonen. Molemmat, samoin kuin baarimikon roolin tulkitseva Jyrki Kovaleff, olivat mukana myös näytelmän pohjoismaisessa kantaesityksessä Tampereen Teatterissa 1998.

Kaarina Naski

Lehtiartikkelit

Ilta-Sanomat, 18.02.2006 - J.T. Laakso
 
Uutispäivä Demari, 22.02.2006 - Rolf Bamberg
 
Helsingin Sanomat, 11.02.2006 - Lauri Meri
 
Karjala, 23.02.2006 - Terttu-Elina Kalaja
 

Mitä katsojat sanovat?

  • "Eläkeellä olevaa äitiäni nauratti kovasti ja hänen mielestään näytelmä oli kunnon vanhanajan komedia, jossa ei puhutttu eikä näytetty rumia, vaan luotettiin katsojan omaan oivalluskykyyn. Näyttelijät onnistuivat hienosti rooleissaan ja sain äidiltäni kiitosta oivasta näytelmävalinnasta."
  • "Sydämelliset kiitokset hulvattomasta esityksestä! Juuri tällaista me tällaisena aikana tarvitsemme. Jokainen näyttelijä oli omalla paikallaan, kukaan ei yksinään olisi päässyt samaan lopputulokseen. Kaikki tarvitsivat toisiaan. Kaikki kunnioittivat toisiaan. Kaikki välittivät toisistaan. Esitys todisti kirkkaasti, ettei hauskan tarvitse olla aina 10-vuotiaitten jäppisten vessajuttuja. Kai niitäkin johonkin tarvitaan. Ainakin niitten pojannassikoitten mielestä. Viihdyin kanssanne. Lupaan tulla uudelleen viettämään virkistävän illan seurassanne. Ei teitä voi hylätä eikä unohtaa! "
  • "En voinut olla aika-ajoin miettimättä mitäköhän Steve Martin tuumaisi näytelmänsä suomenkielisestä sovituksesta. Kaikki näyttelijät tekivät kuitenkin hyvää työtä ja huomasin hykerteleväni useammin kuin odotin. Hannu Laurille ja Jyrki Kovaleffille erityisen sydämellinen kiitos - ilman heitä ei tämä näytelmä olisi onnistunut. "
  • "Missä viipyvät lehtiartikkelit? Mielestäni ainakin Helsingin Sanomien arvio oli erittäin paikkansa pitävä, joskin on käsittämätöntä, että Jyrki Kovaleff kapakan hengen luojana puuttui arviosta kokonaan.Olen artikkelin kanssa siinäkin samaa mieltä, että Hannu Laurin pitäisi näytellä enemmän päärooleja Kaupunginteatterissa. "
  • "Aivan mielettömän hauska!! Pehkonen on ihan mieletön ja Kovaleff kapakoitsijana mahtava, neidit Vierikko ja Penttinen, teistä kuullaan vielä varmasti! Jokela (kuin nuori Elvis), Wentzel, Salminen, Lauri ja Haaranen, myös te olitte hauskoja. Lavastus oli myös maininnan arvoinen. Kiitos koko porukalle, teitte upean työn."
  • "Perusdraamaa. Vaikkakin amerikkalainen teksti, toimii juuri Studio Pasilassa. Kovin kundi on Jari Pehkonen, Eppu Salminen myös erinomainen. "
  • "Olihan se ihan saatanan hieno juttu!"
  • "Esityksen ensimmäinen puolisko ei ainakaan vakuuttanut ja toista en jaksanut edes jäädä katsomaan. Älykkäästä komediasta mielestäni ei ainakaan voi puhua, puheet "ripsipiirakoista" ei nimittäin sellaiseen kuulu. "
  • "Pihla Penttinen ja Helena Vierikko ovat paitsi mielettömän kauniita, myös uskomattoman hienoja näyttelijöitä!"
  • "Esitys on aivan ihastuttava. Koko komeuden kruunaa kuitenkin Eppu Salminen miehekkäällä charmillaan ja leopardimaisella liikekielellään. Salmisen seksiä tihkuva tulkinta vie jalat alta katsomossa ja tulee vielä uniinkin... Nam!"
  • "Minusta esitys oli tosi hauska. Kaikki näytteliät oli tosi hyviä. Eppu Salmisesta sanotaan usein että hän on vain kaunis poika mutta hän on myös tosi hyvä näytteliä! Jari Pehkoinenkin oli tosi hyvä! Aijon mennä uudestaan katsomaan!"
  • "Näytelmä ei tehnyt valitettavasti minuun vaikutusta ja oli lähes pitkästyttävä. Olen ehkä opiskellut liikaa fysikkaa, enkä pitänyt vitsejä kekseliäinä. Olisin vain kaivannut jotain muuta. Näyttelijät olivat sinänsä hyviä ja Elvis lauloi jumalallisesti. Uskon, että näytelmä on tarkoitettu ennemmin amerikkalaiselle yleisölle alkuperäisin näyttelijöin, kuin suomalaisyleisölle käännöksenä."
  • "Ottakaa katsojakommenteista pois tuo ensimmäinen "Eläkkeellä olevaa äitiäni nauratti kovasti..." Sehän antaa esityksestä väärän kuvan ja houkuttelee paikalle nuupahtaneita mummeleita siinä toivossa että jokin vielä naurattaisi. Mutta nämä geriatrikot ilmeisesti eivät kuule eivätkä ymmärrä puoliakaan siitä mitä lavalla sanotaan, ainakin siltä tuntui 6.4. esityksessä. Olin pahoillani näyttelijöiden puolesta, sillä niin laimeaa yleisöä en ole ennen kokenut. Ei pidä houkutella eläkeläisiä, jos esitys ei ole eläkeläisille. Kiitos tiimille tarmokkaasta esityksestä!"
  • "Hauska ja mukaansatempaava esitys: herrat olivat hyviä, mutta kyllä olivat nuoret naisetkin! Ihastuttava kokonaisuus, jossa kyllä piti olla tarkkana katsojana, että ymmärsi kaiken -ja silti puolet jäi takuulla piiloon, nimittäin nerokkaasta teksitistä. Kiitos!"
  • "Oli oikein viihdyttävä ilta! Jyrki Kovaleffin rooli kapakan pitäjänä oli ehkä mielestäni onnistunein ja hellyyttävin (?) Nuorena naisena en tietenkään voinut olla pitämättä myös Epusta.. ;)"
  • "Juha Jokela - upea tulkinta Elviksen unohtumattomasta balladista! VAU!!!"
  • "Esitys oli valitettavasti aika huono, ei paljon naurattanut, vaikka komedia olikin. Yleisölle puhuminen meneillä olevasta näytelmästä ei oikein toiminut, ja muutenkin jäi vähän suu auki et missä kohtaa nauran oikein kunnolla. Ehkä tää on sit vähän vanhemmille ihmisille aukeava, itse olen vähän yli parikymppinen. Einstein-hahmo oli kyllä ihan hauska, ja baarin työntekijät onnistuivat rooleissaan hyvin."
  • "Kepeän hauska esitys kaikin puolin! Kaikkea muuta kuin pitkästyttävä näytelmä, näyttelijäsuoritukset kiitettäviä. Studio Pasila teatterina kivan pieni. Suosittelen lämpimästi esitystä kaikille, paitsi tosikoille ja fyysikoille."
 
Mobiilisivut Mobiilisivut                        Ensi linja 2, 00530 HKI  Puh. (09) 39401  Liput (09) 3940 22  Faksi (09) 3940 404   10.9.2010