Palvelut Yhteystiedot Liput Ohjelmisto Kalenteri Esittely Etusivu
Helsingin Kaupunginteatteri
Navigointi
Kuva

Arkistotietoja. Esitys on poistunut ohjelmistosta.

Pasi Lampela
Tiimi
Tilaa tarjoilut
Ensi-ilta 1.9.2005
Pieni näyttämö
Eläintarhantie 5

 

Rooleissa: Sara Paavolainen, Merja Pietilä, Carl-Kristian Rundman, Ursula Salo, Juha Veijonen

Ohjaus: Pasi Lampela
Lavastus ja puvut: Markus Tsokkinen
Valot: Risto Heikkerö
Ääni: Mauri Siirala


Kesto 2 t 30 min  
 
Internet:

City-lehti

 
Esityskuvia:
 
Kuvia

Tulostettava versio

Bookmark and Share


"Ei pelkkä tiimi, vaan koko sukupolvi. Pasi Lampelan näytelmä nelikymppisistä jupeista on koskettava komedia."
 
Helsingin Sanomat 3.9.2005 -
Lauri Meri


"Kylmän ja ahneen 1980-luvun kasvatit osaavat coolisti vitsailla omasta ideologiattomuudestaan ja menestyksestään. Hyvin menee, mutta menköön."
 
Aamulehti 3.9.2005 -
Soila Lehtonen


"Pasi Lampela möyhii rankasti 1980-luvun henkistä perintöä."
 
Etelä Suomen Sanomat 3.9.2005 -
Ilkka Kuosmanen


"Sara Paavolainen räväyttää Tiimin tähtenä."
 
Iltasanomat 6.9.2005 -
Essi Henriksson


"Tiimi on helposti seurattava esitys. Sen rytmiikka toimii ja pitää tarkkaavaisuuden kaiken aikaa yllä. Näyttelijäntyötä on suunnaton nautinto seurata."
 
Hämeen Sanomat 3.9.2005 -
Pirjo Puukko


"Pasi Lampelan näytelmä on kaukana pelkästä maitokahvista. Se on komea ajankuva, kertomus ihmisistä, jotka ovat juuri nyt muodikkaita, mutta trendit vaihtuvat..."
 
6.9.2005 Kansan Uutiset - Arja-Anneli Tuominen


"Sara Paavolainen ja Carl-Kristian Rundman loistavat Helsingin Kaupunginteatterin Tiimin muutenkin vahvassa näyttelijäkaartissa."
 
3.9.2005 Turun Sanomat -
Eeva Kemppi


"Voi povata, että elämän kipeys vetää katsomot täyteen etsimään puhdistavia sijaiskokemuksia."
 
Karjala 15.9.2005 -
Terttu-Elina Kalaja


"Kaikki näyttelijät tekevät loistoroolit."
 
Tiedonantaja 9.9.2005 -
Erkki Susi

Lataa Flash-laajennus

Tiimi

Katso Video

URA, YÖKERHO JA KUNTOSALI

1980-luku kummittelee Pasi Lampelan nykyhetkeen sijoittuvassa Tiimi-näytelmässä, jossa nelikymppiset
uraohjukset sähläävät sekaiset kuvionsa todelliseen umpisolmuun.

”On narsismia, egokeskeistä ajattelua ja pärjäämisen pakkoa”, sanoo Ursula Salo. ”Yksi näytelmän ajatuksia on näyttää minkälaista yksinäisyyttä tämä synnyttää, se kun elämä itse jää taka-alalle. Tiimi on vähän kuin varoittava esimerkki ihmisistä, jotka elävät tuota kaikkea jo toista kertaa.”

Teatterikorkeakoulusta vuonna 1984 valmistuneena Sara Paavolainen muistaa city-Helsingin heräämisen hyvin, hänen oma elämänsä ei tosin monen muun tapaan juuttunut Cafe Metropolin ”öisille lihatiskeille”.

”80-luvun hype ja Amerikka-meininki nousi siitä, että oltiin pääsemässä eroon Neuvostoliiton ja Kekkosen ajasta”, Paavolainen sanoo. ”Vapautumisen tunne nosti sen hillumisen halun, sen että mä haluan heti kaikki ne buutsit ja olkapäätoppaukset. Sitten tuli lama, ja nyt kun rahaa taas rupeaa olemaan, mennään uudelleen samaan harhaan. Kuvitellaan elämän välineitä sen sisällöksi, ja sitten yhtäkkiä taas huomataan, että ne välineet kolisevatkin tyhjyyttä koska sisältö on kuitenkin paljon henkisemmissä ja inhimillisemmissä asioissa.”

Tiimi on sukupolvinäytelmä ihmissuhteista, valinnoista ja elämisen mielekkyyden etsimisestä.

”80-luvun arvot luovat miljöön ja puitteet näytelmälle, mutta ei niitä siinä märehditä. Kyseessä on enemmänkin tragikoominen ihmissuhdedraama”, Salo sanoo. ”Yksi selvä teema on ystävyys ja sen eri puolet, se mitä ystävyys merkitsee, mihin se velvoittaa, mitä se antaa ja missä ystävyyden rajat menevät.”

”Siinä on myös paljon inhimillistä koomista törmäilyä, jota ei voi nauramatta katsoa”, Paavolainen lisää. ”Minun henkilölläni on esimerkiksi – kuten hän itse sanoo – ’hirveet jännitteet yökerhon ja kuntosalin välillä’. Päivät hän on painanut duunia ja yöt roikkunut lihatiskeillä, siinä elämänkaari tähän asti, ja sitä hän itsekin kritisoi. Siinä mielessä Tiimi on myös hyvin klassinen draama, että kyse on yhden päivän ja yön aikana tapahtuvasta muutoksen hetkestä, tilanteesta, joka voi johtaa jonkin uuden alkuun.”

Tiimin tapahtumapaikka on helsinkiläinen tuotantoyhtiö ja sen ympärille kerääntyneiden ihmisten ystäväpiiri. Tapahtumat käynnistyvät, kun yhtiön uuden elokuvan käsikirjoittaja kuolee. Menetys järkyttää ja käsikirjoittajan nelikymppiset ystävät ja ikätoverit joutuvat pohtimaan, mitä ovat elämällään tähän asti tehneet, mihin se on johtanut ja mitä asialle olisi vielä tehtävissä.

1980-luku on tausta, jota vasten näytelmän keski-ikäistyneet kaupunkileijonat ja suomalaisen city-kulttuurin rakentajat nykyhetkeään peilaavat. Peilaajina Tiimissä ovat muun muassa Sara Paavolaisen esittämä elokuvaohjaaja, ”liekehtivä sielu ja narsisti yli muiden”, sekä Ursula Salon kotiäiti ja kuolleen käsikirjoittajan leski. Näytelmän city-sankareiden menneisyyden ja heidän nykyisyytensä välillä on parikymmentä vuotta, mutta 80-luku ja 2000-luvun alku osoittautuvat hengeltään yllättävän samankaltaisiksi.

Jaakko Pietiläinen

Lehtiartikkelit

Hufvudstadsbladet, 03.09.2005 - Elisabeth Nordgren
 
Helsingin Sanomat, 03.09.2005 - Lauri Meri
 
Länsi-Uusimaa, 10.09.2005 - Kaarina Naski
 
Gloria, 23.09.2005 - Liisa Talvitie
 

Mitä katsojat sanovat?

  • "Tiimi järkytti minua. Loistavat näyttelijäsuoritukset, mutta millaisia hirviöitä heidän roolihenkilöistään olikaan tullut! Ainoa, joka osasi ajatella muuta kuin itseään oli Juha Veijosen loistavasti tulkitsema toimittaja Kari, joka oli nähnyt sotatantereet niin Bosniassa kuin Ruandassakin ja sekö teki hänestä näytelmän inhimillisimmän henkilön? Mikä ihme meitä ihmisiä vaivaa?"
  • "Tiimin roolihenkilöt olivat huvittavia, mutta samalla todentuntuisia. On Sara Paavolaisen loistavaksi tulkitsema nelikymppinen, hieman hysteerinen "urban city single" elokuvaohjaaja, on toimitusjohtaja Klaus, josta Carl-Kristian Rundman kaivaa esiin kaikki suomenruotsalaisuuden kliseiset huvittavuudet , on Merja Pietilän esittämä kaksikymppinen punkkarityttö, joka etsii tyydytystä sm-klubeilta, on Ursula Salon esittämä pienten lasten äiti, joka ei tahdo olla kuin äideistä parhain ja Juha Veijosen toimittaja Kari,josta tuleekin näytelmän hellyyttävin henkilö. Ei tiedä nauraako vaiko itkeä,mutta näytelmä vaikutti minuun syvästi. Sydämellinen kiitos. "
  • "Tiimin tiimille onnittelut! Napakympin arvoinen kokonaisuus matkalla jokaisen meidän sielunmaiseman ytimeen. Aiheen käsittely nauratti, mutta myös pysäytti ja hiljensi. Ensimmäinen puoliaika hämäsi staattisuudellaan. Paikoitellen jopa ahdisti. Voiko nykyään työelämässä ns. menestyä, ellei ole ainakin osa-aikainen ja itseään ajatteleva mulkku?"
  • "Tiimi on täynnä loistavia näyttelijä suorituksia. Vaikka näytelmä onkin tragedia,on siinä mukana komiikkaa. Parhaimmat naurut kirvoitti Carl-Kristian Rundman saatuaan hermoromahduksen. Sara on aivan ihana ja tekee myös täydellisen rooli työn. Nainen minun makuuni :) Näytös oli: 24.9. t: Ile"
  • "Pitkästä aikaa koskettavaa teatteria hyvien näyttelijöiden ja onnistuneen käsikirjoituksen seurassa. "
  • "Tiimin henkilöt ovat kiinnostavia, sekä latteita kliseitä että järkyttävällä tavalla koskettavia. Käsikirjoitus on suuren lahjakkuden tekemä. Siinä on huonojakin kohtia. Mutta parhaimmillaan tekstissä on sellaista täyteläisyyttä, mitä nykydraamasta usein puuttuu. Tiimissä on kokonainen maailmankatsomus sekä kokonaiset henkilöhahmot, jollaisten luominen tuntuu olevan monelle nykykirjailijalle täysin mahdotonta."
  • "Hyvä näytelmä, mutta mieleen jäi myös näytelmän alussa soinut kappale. Mikähän lie?"
  • "Esityksen jälkeen ei millään halunnut lähteä kotiin. Olisi halunnut jäädä istumaan ja miettimään. Kiitos koskettavasta esityksestä (29.12.) Näyttelijät tekivät aivan mahtavaa työtä. Mielestäni näytelmän helmiä olivat teksti ja näyttelijäntyö. Pitkästä aikaa näytelmä joka samalla sekä nauratti että oikeasti kosketti. Minulle jäi pysyvä muisto tästä näytelmästä. Ei voi muuta sanoa kuin WAU!"
  • "Erinomaista näyttelijäntyötä, teksti tästä päivästä."
  • "Kertakaikkisen hyvä esitys! Paljon parempi kuin mitä aiheesta (80-luvun nousukausi) voisi kuvitella saada aikaan. Järkyttävin kaikessa kamaluudessaan oli kyllä oikein parhaalla tavalla 80-luvun ruumillistuma: vaalea bitch, oikein etovaksi (tosin ei ulkoisesti etovaksi) tehty akka - ja niin loistavaan roolisuoritukseen yltänyt. Uskomatonta! Oli aika kontrasti nähdä hänet "riisuttuna", puhtaanvalkoisissa loppukohtauksessa. Roolit kai meillä on kaikilla jossain tilanteissa, toisilla ehkä vain "vähän" voimakkaammat kuin toisilla, esitys kyllä pisti miettimään."
  • "Aivan LOISTAVAA näyttelijäntyötä! Bravo Sara!! Huikean hyvää työskentelyä kaikilta tiimiläisiltä! Koskettavaa, riehuvaa, tunteikasta!!! Minä ja mieheni kiittää ja kumartaa, esitys ma 31.3."
  • "Sara Paavolainen!!! Olit loistava. Kiitos. Muutenkin Tiimi oli nautinnollista katsottavaa. Kiitokset koko poppoolle ja hyvää kevättä! (Pe 31.3) "
 
Mobiilisivut Mobiilisivut                        Ensi linja 2, 00530 HKI  Puh. (09) 39401  Liput (09) 3940 22  Faksi (09) 3940 404   10.9.2010