Estradikimara

Parhaat palat II

Helsingin Kaupunginteatteri ylpeänä esittää

Loistavan kimaran tanssia, laulua, magiikkaa, runoja, akrobatiaa ja monologeja Suomen Mielenterveysseuran puhelu pelastaa -kampanjan hyväksi

Lavalla yli 20 huippuesiintyjää, juontajina Hansu ja Pirre, Santeri Kinnunen, Pekka Strang.

Mieleenpainuva ja ainutkertainen esitys!

Infotilaisuus lämpiössä klo 15.15. Kriisipuhelintyöntekijöitä haastattelee Kari-Pekka Toivonen.

Ensi-ilta 10.4.2010

Suuri näyttämö

Kesto noin 2 t

Talkoohengessä

Helsingin Kaupunginteatterin henkilökunta järjestää huhtikuun 10. hyväntekeväisyystapahtuman Parhaat palat. Ensimmäinen estradikimara Parhaat palat järjestettiin huhtikuussa 2009 ja tuotot menivät Unifemin kautta Afganistanin naisille ja tytöille. Nyt kerätään rahaa Suomen Mielenterveysseuran kriisipuhelimelle.

Parhaat palat kerää yhteen Kaupunginteatterin henkilökunnan ja nimekkäitä vierailijoita tekemään talkootyötä hyväntekeväisyyden nimissä. Kaikki tuotto lahjoitetaan kriisipuhelimelle ja pääsylipputulojen lisäksi vapaaehtoiset keräävät paikan päällä lippaisiin lahjoituksia. Näyttelijäyhdistyksen toimeliaat Ursula Salo, Antti Timonen ja Leena Uotila kertovat miten ja miksi Parhaat palat sai jatko-osan.

Näyttelijäkolmikko muistelee, mistä idea alun perin lähti ja muistoissa palataan Kaupunginteatterin juhlavuoteen 2005. Sieltä asti ideaa kypsyteltiin tavoitteena yhteisöllinen tempaus, jossa koko ison talon henkilökunta tekisi yhdessä tapahtuman. Sitten syntyi idea hyväntekeväisyydestä Afganistanin naisten ja lasten hyväksi. - Idea meni heti läpi talon yhdistyksissä ja johtajistossa, kertoo Antti.

Alkoi estradikimaran järjestäminen, talkoolaisten kerääminen ja ohjelmiston suunnittelu. - Esiintyjät saivat itse ehdottaa ja esittää mitä halusivat ja kaikilta osasotoilta lähti porukkaa talkoolaisiksi, hallitusta myöten. Kaikki maksoivat lippunsa, yhtään vapaalippua tai alennusta ei annettu eikä pyydetty! Ursula kertoo ja jatkaa:

- Porukka lähti innolla mukaan ja saimme tosi hyvää palautetta, tässä toteutui myös se yhteisöllisyys-tavoite, yhteen hiileen puhaltaminen hyvän asian puolesta!

Ensimmäinen Parhaat palat oli menestys ja sille haluttiin jatkoa. Ohjelmisto oli monipuolinen ja laajalla skaalalla viihdyttävä ja samaa on luvassa tänäkin vuonna. Estradikimaran ohjelmanumerot halutaan pitää yllätyksenä. Esiintyjälista lupaa hyvää. Mielenterveysseura valikoitui hyväntekeväisyyskohteeksi, kun viestintäpäällikkö Tarja Heiskanen otti yhteyttä ja ehdotti yhteistyötä. - Olimme seuraavaksi miettineet kotimaista kohdetta ja tämä tuntui heti oikealta, Ursula kertoo.

1 000 eurolla saadaan esim.
- 100 puolen tunnin kriisipuhelua
- yksi työnohjausryhmä vapaaehtoisille vuodeksi
- yksi jatkokoulutus vapaaehtoisille
- kahden kriisityöntekijän sijaiset lauantain ja sunnuntain välisenä yönä.

- Kriisipuhelimen asiakkaat ovat läpileikkaus koko yhteiskunnasta ja kaikkien avuntarpeesta. Avun hakeminen on iso kynnys, mutta kriisipuhelin madaltaa tätä kynnystä ja on vieläpä ilmaista apua. Puhelin auttaa myös läheisiä, joten he tekevät todella laajalla spektrillä tärkeää työtä. Tuki tulee tarpeeseen, kun hyvinvointiyhteiskunta ajaa näitäkin palveluita ahtaalle, Antti toteaa.

Auttamisen lisäksi Parhaiden palojen järjestämisessä on tärkeää tekemisen ilo. Leena haluaa korostaa talkootyön merkitystä ja arvoa ja peräänkuuluttaa talkoohengen uudelleen synnyttämistä.

- Moni kaipaa talkoita, ihmiset haluavat tehdä asioita yhdessä, hän perustelee.

Antti haluaa heittää haasteen kaikille työ- ja muillekin -yhteisöille:

- Kun keräätte rahaa lahjoja varten, tulisiko hyvä mieli, jos kokoon saatu summa lahjotettaisiinkin jollekin hyväntekeväisyyskohteelle? Tai voisiko vaikka virkistyspäivän sijaan olla jokin yhteinen hyväntekeväisyystempaus? Siinä tulisi samalla työyhteisöä lähentäviä kokemuksia ja yhteishenkeä!


Outi Ruishalme
SOS-kriisikeskuksen johtaja

Mitä on hyvä mielenterveys?

Vastaajana Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen johtaja Outi Ruishalme:

- Se on mielen hyvinvointia, hyvää oloa. Sitä että selviytyy arjessa ja kokee tyytyväisyyttä ja nautintoakin elämässään. Hyvää mielenterveyttä voi kutsua onnellisuudeksi, tyytyväisyydeksi, mielenrauhaksi tai iloksi muistaen, että elämään kuuluvat myös vastoinkäymiset ja surut. Hyvä mielenterveys on kykyä rakastaa ja tehdä työtä. Kykyä solmia ihmissuhteita ja selviytyä vaikeuksista. Mielenterveyttä voi itse edistää huolehtimalla itsestä.

- WHO:N eli maailman terveysjärjestön mukaan köyhyys ja epävakaat elämänolot kuten jatkuva puute ja turvattomuus ovat suuri riski mielenterveydelle. Yksinäisyys on Suomessa nouseva sosiaalinen ongelma, joka voi uhata myös mielenterveyttä.

Auta valtakunnallista kriisipuhelinta auttamaan. Lahjoita netissä mielenterveysseura.fi/puhelupelastaa tai puhelimitse:
 
5 € 0600 - 10102,
10 € 0600 - 4120101,
20 € 0600 - 412 013.


Median kommentit

Valtakunnallinen kriisipuhelin tarvitsee tukea

Kuka tahansa meistä voi tarvita apua ja tukea äkillisessä kriisissä ja elämän vaikeuksissa. Kriisipuhelimeen voi kuka tahansa soittaa mistä ja lähes milloin tahansa. Puhelin päivystää vuoden jokaisena päivänä ja kuutena yönä viikossa. Päivystäjät ovat kriisityöntekijöitä ja koulutettuja vapaaehtoisia.

Useimmiten puhelimeen soitetaan yksinäisyyden, ahdistuneisuuden ja parisuhde- ja perheongelmien takia. Kiireetön keskustelu, kuulluksi tuleminen ja tarvittaessa muihin palveluihin ohjaaminen vähentävät soittajan hätää, lisäävät turvallisuuden tunnetta ja parhaimmillaan vahvistavat elämänuskoa. Hädässä olevaa ihmistä helpottaa, kun hän ymmärtää, mitä voi tehdä tilanteensa kohentamiseksi, kertoo kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter.

Elämän tärkein henkilö Vuosittain kriisipuhelimessa vastataan noin 35 000 puheluun, mutta soittoyrityksiä on lähes kolminkertainen määrä. Kriisipuhelimessa päivystää eri puolilla Suomea noin 400–500 koulutettua vapaaehtoista ja kriisityöntekijöitä. Parhaat palat -esityksen tuotto käytetään uusien vapaaehtoisten kouluttamiseen ja konkareiden tukemiseen tärkeässä työssä.

Susanna Winter korostaa, että kriisipuhelimeen voi halutessaan soittaa nimettömänä ja usein tuntemattomalle ihmiselle on helpompi kertoa huolistaan kuin läheiselle. Puhelimeen vastaava vapaaehtoinen tai kriisityöntekijä on monelle hädässä olevalle hetken aikaa elämän tärkein henkilö. Joskus myös hengenpelastaja.