OHJAUS Tuija Töyräs
LAVASTUS Tina Jokitalo
PUVUT Maija Pekkanen
MUSIIKKI Markus Fagerudd
VALOT Risto Heikkerö
ÄÄNI Mauri Siirala

NÄYTTELIJÄT: Oskari Katajisto, Pekko Pulakka/Mika Länsimäki, Seppo Maijala, Eija Vilpas, Hannu Lauri, Riku Kemppinen, Marjatta Raita, Susa Saukko, Merja Pietilä, Sanna Saarijärvi, Sami Hokkanen

Lataa Flash-laajennus

Omaksi kuvakseen -
näytelmä Pentti Saarikoskesta

Veriveljet PENTTI ja ISMO

Vaimo oli runoilijan tukipilari Sanna Saarijärvi ottaa roolissaan runoilijan ensimmäisenä vaimona Tuulana tämän poikuuden, synnyttää tälle lapsen, viiltää ranteensa pullonsirpaleella ja joutuu lopulta eroamaan miehestään tämän toisen suhteen vuoksi. Runoilijaa näyttelee Oskari Katajisto. Ohjaaja Tuija Töyräksen kirjoittama Omaksi kuvakseen -näytelmä Pentti Saarikoskesta (1937-83) kertoo fiktiivisesti 1960-luvun alusta, jolloin Saarikoski on vasta 25-vuotias. Näytelmä alkaa Kupittaan mielisairaalasta, jossa runoilija on hoidettavana ja kertoo takaumin hänen elämästään. Myös hänen naisistaan, joista Tuula oli ensimmäinen, mutta ei viimeinen. Kertomus etenee hyvin visuaalisesti, ja siinä on mukana paljon musiikkia. Tuulan ja runoilijan välinen suhde oli rikas ja samalla monimutkainen. Se oli täynnä nuorten ensirakkautta, syvällisyyttä ja älyä, mustasukkaisuutta ja draamaa. ”Hurjaa draamaa, pelottavassa määrin niin hyvässä kuin pahassa”, Sanna sanoo. Tuula oli runoilijan ensimmäinen muusa. Muusan ja taiteilijan välinen suhde ei ole koskaan yksiselitteinen. Mies toisaalta takertui Tuulaan, toisaalta työnsi tätä luotaan. ”Tuula oli taiteilijalle pelastaja, joka piti hänet järjissään. Hän arvosti suuresti Tuulan älykkyyttä, mutta tukipilarin asema ei ollut kuitenkaan helppo. Tuula hoiti myös kaikki perheen käytännön asiat. Aviomies järjesti mustasukkaisuusdraamoja ja työnsi vaimoaan niiden miesten seuraan, joita itse ihaili”, Sanna kertoo. Tuulan ja runoilijan yhteinen elämä oli kaoottinen näytelmä, johon itse kehiteltiin kaikki draaman ainekset. ”Siinä oli paljon rooleja ja tunteiden pelejä, joista suurin oli juuri järjestetty mustasukkaisuus”, Sanna toteaa.

Ohjaaja Tuija Töyräs on tehnyt pitkän matkan kirjoittaessaan näytelmää Pentti Saarikoskesta (1937–83). Vuosien tutkimustyö synnytti näytelmän Omaksi kuvakseen. Siinä keskitytään aikaan 1960-luvun alussa, jolloin Saarikoski on vasta 24-vuotias. Silti hänellä on elämänkokemusta ja myös eräänlaista elämänväsymystä monta vuosikymmentä enemmän.

Näytelmä on saanut tulkikseen oikean miehen. Näyttelijä Oskari Katajisto tuntee Saarikoskensa läpikotaisin ja sanoo ihailevansa Tuija Töyräksen ison työn tuloksena syntynyttä näytelmää.

”Tuija on saavuttanut siinä sisällön lisäksi hienon kielellisen rytmin, johon näytelmässä käytetty musiikki kietoutuu.”

Pieni Oskari Pohjanmaalta luki ensimmäisen Pentti Saarikosken teoksen 8-vuotiaana.

”Löysin kirjan Kirje vaimolleni kotini kirjahyllystä.”

Sen jälkeen Oskari menetti sielunsa Saarikosken teksteille. Hän sanoo kahlanneensa runoilijan koko tuotannon läpi moneen kertaan. Hän on keskustellut Pentti Saarikoskesta tämän ystävän ja elämäkerran kirjoittajan Pekka Tarkan kanssa, hän on esittänyt ja tulkinnut Saarikoskea.

”Nuoresta pojasta asti olen esittänyt hänen runojaan ja viime kesänä Lahden runoviikon taiteellisena johtajana järjestin nelituntisen seminaarin Saarikoskesta. Silloin oli 20 vuotta hänen kuolemastaan.”

Näyttelijä Riku Kemppinen kuuntelee kiinnostuneena Oskarin Saarikoski-innostusta. Riku esittää näytelmässä Pentin kahta vuotta vanhempaa veljeä Ismoa, joka koki varhaisen uskonnollisen heräämisen ja ryhtyi aikuisena papiksi.

”Minun ensimmäinen kosketukseni Saarikoskeen oli hänen runokokoelmansa Hämärän tanssit. Saatuani Ismon roolin luin Tarkan kirjoittaman elämäkerran ja tajusin, miten tärkeä ihminen Pentti Saarikoski on poliittisesti ja kulttuuripoliittisesti ollut.”

Veriveljeys, Pentin ja Ismon varsinkin lapsuudessa läheinen suhde, on yksi monitasoisen näytelmän teemoista. Ismossa ei ollut isänsä levottomuutta ja kaksijakoisuutta, jonka puolestaan Pentti oli perinyt.

”Silti veljekset tukeutuivat lapsuudessa ja nuoruudessa toisiinsa. Heidän isänsä oli tuhlannut elämänsä, mutta hän panosti poikiinsa. Siitäkin näytelmä kertoo”, Oskari ja Riku kertovat.

Lehtiartikkelit

Mitä katsojat sanovat?