
Katsomokartat
Henkilökunta
Kuvagalleria
Tekijä työn takaa
Historia
Toiminta nykyisessä teatterirakennuksessa
Eläintarhanlahden rannalla alkoi syksyllä 1967. Helsingin
Kaupunginteatterilla on kaksi edeltäjää, joiden
historia on värikäs ja merkittävä osa suomalaista
teatterihistoriaa. Vanhimman perusosan juuret ulottuvat viime
vuosisadan alkuun. Helsingin Työväenteatterin viralliseksi
perustamisvuodeksi on merkitty 1902 ja Helsingin Kansanteatterin
1933. Nämä kaksi yhdistyivät Helsingin
Kansanteatteri-Työväenteatteriksi 1948. Tässä
vaiheessa omat työtilat olivat vasta kaukainen haave.
Tärkeimpiä esityspaikkoja olivat Koiton
näyttämö, Vallilan näyttämö ja Vanha Ylioppilastalo. Kaupunginteatterista
tuli Kansanteatteri-Työväenteatterin seuraaja vuonna 1965,
jolloin Helsingin teatterisäätiö perustettiin.
Samalla oli tehty päätös teatteritalon
rakennuttamisesta. Julistetun suunnittelukilpailun voitti nuori,
nykyisin kansainvälisestikin arvostettu arkkitehti Timo
Penttilä. Rakennuttajana oli Helsingin kaupunki ja rakennus
luovutettiin teatterisäätiön hallintaan syyskuussa
1967.
Haaveesta oli tullut totta. Mutta kuten yleensä aina
käy, vähitellen ilmaantui puutteita ja aikojen kuluessa
tarpeet muuttuivat. Kaupunginteatterin kohdalla tällaisiksi
osoittautuivat lavastamon ahtaus, harjoitustilojen vähyys ja
toiminnan kasvaessa moni muukin sektori vaati erilaisia ja parempia
työskentelytiloja. Näitä tarpeita
tyydyttämään rakennettiin lisärakennus, jossa
sijaitsee studio Elsa. Laajennus valmistui syksyllä 1989, ja sen
suunnittelijana toimi Arkkitehdit Oy Timo Penttilä-Kari
Lind-Sakari Tilanterä.
Syksyllä 2000 Kaupunginteatteri sai uuden haasteen kun
Helsingin kaupunginhallitus teki päätöksen
taloudellisiin vaikeuksiin joutuneen Teatteri Pienen Suomen
sulauttamisesta osaksi Helsingin Kaupunginteatteria. Yhdistyminen
toteutui elokuun alussa vuonna 2001. Yhdistymisen myötä
Kaupunginteatteri sai Pasilaan uuden tilan, joka nimettiin
Teatteristudio Pasilaksi.
Teatteristudio Pasila sijaitsee Itä-Pasilassa ja sen on
suunnitellut arkkitehti Pentti Piha. Aiemmin näissä
tiloissa ovat toimineet Teatteri Pieni Suomi ja sen
edeltäjä Intimiteatteri.
Helsingin Kaupunginteatterista tuli 1.8.2005 kaksikielinen sen
yhdistyessä Lilla Teaternin kanssa. Yrjönkadulla
sijaitsevassa Lillanissa esitetään jatkossa
näytelmiä pääasiallisesti ruotsin kielellä.
Lilla Teaternin taiteellisena johtajana toimii näyttelijä
Pekka Strang.
Helsingin Kansanteatterista sekä Helsingin
Työväenteatterista on kirjoitettu historiikit: Pirkko
Kosken teokset Kansan Teatteri I-II ja Teatterinjohtaja ja
aika sekä Matti Aron Kestävä kaarisilta. Uusi
historiikki, Pirkko Kosken ja Misa Palanderin toimittama Kansaa
teatterissa - Helsingin Kaupunginteatterin historia, julkaistiin
teatterin satavuotisjuhlien yhteydessä elokuussa 2007. Teatteri Pienestä
Suomesta on myös kirjoitettu historiikki,
Eeva Mustosen Moderni Uusioperhe ja Pieni Kapina.
Myös 1973 perustetun Helsingin Kaupunginteatterin
Tanssiryhmän 30-vuotishistoriikki Aino Kukkosen Stretch -
Tanssiryhmä teatterissa ilmestyi syksyllä 2003.
Lokakuussa 2004 ilmestyi pukusuunnittelija Sari Salmelan
30-vuotistaiteilijajuhlateos Näyttämöpukuja.
Helsingin Kaupunginteatteri kuuluu ainoana suomalaisena teatterina
Eurooppalaiseen teatteriyhteisöön
(ETC). Järjestössä on mukana yli 30
jäsenteatteria yhteensä yli 20 Euroopan maasta.
Päättäjiä
Helsingin Kaupunginteatteria ylläpitää Helsingin
teatterisäätiö ja ylimpänä
päättävänä elimenä on edustajisto.
Kaupunginhallitus valitsee edustajiston nelivuotiskausittain.
Edustajistoon kuuluu 14 varsinaista ja seitsemän
varajäsentä. Edustajisto vahvistaa teatterin budjetin.
Teatterisäätiön hallitus johtaa
käytännön päätöksentekoa. Siihen kuuluu
seitsemän kaupunginhallituksen nimeämää
jäsentä, teatterin johto sekä ohjaajien,
näyttelijöiden, tanssijoiden ja teknisen henkilökunnan
edustajat. Hallituksen puheenjohtaja on toimitusjohtaja Jorma
Bergholm.
Draamaa
Koti- ja ulkomaiset klassikot kuuluvat Kaupunginteatterin
perustarjontaan. Samalla on pidetty tärkeänä
esitellä uusinta maailmandramatiikkaa ja tehdä
yhteistyötä kotimaisten nykykirjailijoiden kanssa.
Viimeaikaisista suomalaisista kirjailijanimistä mainittakoon
muun muassa Bengt Ahlfors, Paavo Haavikko, Kari Hotakainen, Sami
Keski-Vähälä, Katja Krohn, Pasi Lampela, Sinikka ja
Tiina Nopola, Veijo Meri, Hannu Mäkelä, Oiva Paloheimo,
Juha Vakkuri, Hella Wuolijoki.
Vuonna 2003 Suomen Näytelmäkirjailijaliitto palkitsi
Helsingin Kaupunginteatterin Kiitos kotimaisesta
näytelmästä -adressilla, koska Kaupunginteatterin
ohjelmistossa oli vuoden aikana ollut eniten liiton valvomia
alkuperäisnäytelmiä.
Ulkomaisia nimiä ovat mm. Edward Albee, Bertolt Brecht,
Greogory Burke, Tankred Dorst, David Edgar, Michael Frayn, Jordi
Galceran, Marie Jones, Manfred Karge, Astrid Lindgren, Carin
Mannheimer, Patrick Marber, Martin McDonagh, Terrence McNally, Arthur
Miller, Abi Morgan, Eric-Emmanuel Schmitt, Coline Serreau.
Musiikkiteatteria ja perheteatteria
Korkeatasoinen musiikki- ja lastenteatteri kuuluu paitsi
Kaupunginteatterin perinteisiin myös sille asetettuihin
velvoitteisiin. Esityksiä on ollut sekä suurella että
pienellä näyttämöllä, lastenteatteria
myös lämpiötiloissa. Esityskerroiltaan suurimpaan
lukuun ylsi teatterin alkuvuosien menestysmusikaali Viulunsoittaja
katolla 450 näytännöllään. Muita
suosikkeja ovat olleet muun muassa Cats, My Fair Lady, Rose,
Oopperan kummitus, Mambo Kings, West Side Story, The Sound of Music,
Les Misérables, Cabaret, Housut pois, Grease, Miss Saigon,
Hairspray, Evita, Kaunotar ja Hirviö, The Producers, High School Musical, Rebecca ja Maija Poppanen
Perheteatterin keskeisin ajatus on tarjota elämyksiä ja
oivalluksia koko perheelle: sekä lapsille, vanhemmille että
isovanhemmille. Lastenteatteriklassikoista on ohjelmistossamme
viimeksi nähty muun muassa Astrid Lindgrenin
Vaahteramäen Eemeli ja Katto-Kassinen, Tove
Janssonin Muumit kulisseissa ja Kuka lohduttaisi
Nyytiä? sekä Oiva Paloheimon Tirlittan. Vuoden
2003 suursuosikki suurella näyttämöllä oli koko
perheen satuklassikko Tuhkimo. Syksyllä 2005 ensi-iltansa saanut Prinsessa Ruusunen valloitti pienellä näyttämöllä. Sadun lumosta on voinut nauttia myös pienen näyttämön lämpiössä, jossa ensin ihastutti Barbro Lindgrenin Poika ja Tähti ja tällä hetkellä Kadonnut Pihlaja ja joulunaluasajan odotettu Tontut suutareina. Myös perheteatterimme ohjelmistossa esitetään uutta draamaa ja kotimaisia kantaesityksiä, kuten Katja Krohnin Sotta Pyttynen sekä Sinikka ja Tiina Nopolan samannimiseen kirjaan perustuva Heinähattu,Vilttitossu ja Rubensin veljekset.
Syksystä 2003 alkaen Perheteatterin taidekasvatusprojekteihin on otettu
mukaan lähes kaikki Helsingin päiväkodit ja alakoulut, ja teatteri on
tarjonnut kiertäviä esityksiä ja työpajoja päiväkoti- ja
koululaisryhmille. Vuoden 2007 syksyllä teatteri käynnisti laajan
yleisötyöprojektin, jonka tavoitteena on tuoda yleisötyön piiriin myös
muita ikäryhmiä.
Oma tanssiryhmä Helsinki Dance Company
Helsingin Kaupunginteatterin Tanssiryhmä (Helsinki Dance
Company) on maamme ainoa kiinteän ammattiteatterin
yhteydessä toimiva tanssiryhmä. Kymmenellä
vakinaisella tanssijallaan se on myös suurin suomalainen
nykytanssiryhmä.
Kolmikymmenvuotisen toimintansa aikana ryhmä on tehnyt
esityksiä kaikille Kaupunginteatterin
näyttämöille sekä kiertänyt kotimaassa ja
ulkomailla. Tanssijat ovat myös osallistuneet Helsingin
Kaupunginteatterin tuottamiin musikaaleihin ja puhenäytelmiin
tanssijoina, laulajina, näyttelijöinä ja
koreografeina. He ovat kunnostautuneet monipuolisina
näyttämöpersoonina, joiden luovaa energiaa ovat
hyödyntäneet töissään monet kotimaiset ja
ulkomaiset huippukoreografit.
Ryhmän taiteellisina johtajina ovat toimineet Jorma Uotinen
(1987-90), Carolyn Carlson (1991-92), Marjo Kuusela (1992-96),
Kenneth Kvarnström (1996-99), Ari Tenhula (2000-02) ja Nigel
Charnock (2003-05). Vuoden 2006 alussa ryhmän johdossa
tanssiteatterin johtajana aloitti Ville Sormunen.